Vihdoinkin kauan odotettu päivä- kuopuksemme täyttää kahdeksantoista vuotta. Aamu aloitetaan täytekakulla ja pienellä kuohuviinipullolla. Lahjojakin on tarjottimella sekä kortti. Tästä se lähtee eteenpäin täysi-ikäisyys ja juhlinta tai ainakin niin sitä luulisi. Kuten me vanhemmat tiedämme, niin mikään ei välttämättä mene niin kuin on suunniteltu.

Koulupäivän jälkeen oli pöytä varattu Helsingistä hänen toivomasta sushipaikasta. Perjantai-ilta ja väkeä riitti. Paikka oli aivan täynnä, mutta onneksi oli pöytä varattu etukäteen. Ruoka oli maittavaa, ainakin jos pitää sushista. Itse en ole voinut syödä sen jälkeen, kun sain vatsataudin sushiruokailun jälkeen ja sushini ihan kirjaimellisesti uiskentelivat vessanpöntössä. Kuitenkin syntymäpäiväsankari oli tyytyväinen nauttiessaan sushiateriaansa, kuin viimeistä ateriaa lapsuuden ja täysi-ikäisyyden välimaastossa. Onneksi tarjolla oli kala- ja äyriäisruokia, että en joutunut ihan vierestä ,un muut herkuttelivat. Katkaravutkin olivat hyviä, vaikka eivät lautasella oikein meinanneet pysyä vaan lentelivät melkein vävypojan paitaostosten sekaan. Ehkä minä pitäydyn vain tavallisessa haarukkaruuassa.

Tyttäremme syntymäpäivälahjatoive oli yö hotellissa eli jätimme hänet hotellille ruokailun jälkeen ja me jatkoimme kotiin ajatellen, että nyt kun on aikuinen niin kai osaa itse hoitaa aikuismaisesti asiansa tai niinhän me ainakin luulimme. Tämän jälkeenhän mikään missään asiassa ei mennyt kuin Strömsössä ja siihen vähiten syyllinen ei ollut meidän armas täysi-ikäinen. Aamulla hakiessamme häntä hotellilta, niin kohtasimme pettyneen tyttären. Ai minkä takia. Syntymäpäivät eivät olleet ihan menneet käsikirjoitusten mukaa, eikä toivotusta lahjasta ollut päästy nauttimaan oikein missään vaiheessa. Ai miksi? Siihen lähdin hakemaan selvitystä tyttäreltä ja kyseiseltä hotellilta.

Näin perjantai-lauantaiyötä jälkikäteen selvittäneenä voin vain toivoa, että ehkä siitä tyttärestä joskus kasvaa vastuuntuntoinen aikuinen. En tiedä missä vaiheessa ne kuuluisat aivosolut ovat kadonneet tyttäreltäni kesken juhlinnan, mutta ilmeisesti näin on ainakin meidän tytön kohdalla päässyt käymään sen illan aikana. En tiedä onko ne kadonneet siinä vaiheessa, kun hän on yrittänyt laskea hätäulosoven kautta alaikäisiä kavereita sisälle hotelliin, missä on yökerhot ja baarit, ajattelematta että sellaisesta voi jäädä kenties järjestyksenvalvojalle kiinni ja kenties jossain paikoissa kun avaa tämän tyyppisen oven niin tietty hälytys alkaa valvomossa tai vastaavassa soimaan. Tähän en keksi muuta syytä kuin että hänen harvat aivosolunsa ovat olleet jäässä. Hän on todennäköisesti antanut hiukan sensuroitavaa palautetta järjestysmiehelle asiasta, kun tuli keskeyttämään hänen toimensa. Toisaalta, epäilen että järjestysmiehet ovat tottuneet kuuolemaan kaikenlaista ja en oikein usko että järjestysmiehen herkät korvansa kamalasti kärsivät tuosta.

Yön loppuhuipennus oli varmaan siinä kohdassa, kun tämä pariskunta lensi hotellista ulos poikaystävän alaikäisyyden takia. Tyttäreni olisi voinut täysi-ikäisenä jäädä, mutta kun toinen oli alaikäinen niin sellaisilla ei ole oikeutta olla hotellissa ilman huoltajaa. Tietysti tämä tarkoitti, että myös tyttäreni lähti ulos hotellista ja erittäin pettyneenä sekä kiukkuisena. Tyttäreni tuntien voin kuvitella, että hotellin henkilökunta ja järjestysmies ovat saaneet kuulla kunniansa asiasta sinä yönä.  Nuoripari suuntasi poikaystävän kotiin yöksi ja aamulla tyttäreni haki tavaransa hotellista jatkaen kulkuaan kotiin nukkumaan. Oli tainnut yöunet jäädä lyhyeksi yöllä.

Itse kuuden lapsen äitinä en tietysti usko sinisilmäisesti suoraan mitä lapseni asioista kertova, vaan yleensä haluan tietää myös toisen osapuolen näkemystä asiasta. Siihen täytyy sanoa, että kyseisen hotellin palvelupäällikkö otti asiasta selvää ja selvitti kanssani asiaa. Tämä on hyvin harvinaista nykypäivänä, että viitsitään ottaa asiakkaan reklamaatio huomioon ja selvittää asia. Tästä kyllä täydet pisteet kyseiselle hotellille. Ainoa asia missä haluaisin vielä muistuttaa kaikkia meitä, jotka toimimimme palvelu- ja asiakaspalvelualalla on, että asiat voidaan hoitaa aina monella tavalla ja ylilyöntejä tarvita puolin eikä toisin. Pelisilmää voi aina käyttää tilanteessa. Positiivisena näistä syntymäpäivistä voi sanoa, että tyttäreni muistaa ne varmasti pitkään ja vähän vanhempana varmasti asia alkaa jo naurattaa häntä. Ennen kuin siihen asti päästään, niin epäien hänen äitinä saavani vielä paljon lisää harmaita hiuksia tuon meidän uuden aikuisen kanssa.